Keskimäärin neljä viidestä työntekijästä saa toimeentulonsa palvelualoilta Euroopan 44 metropolissa. Euroopan 27 maan tiedoissa keskiarvo on 70 prosenttia .
Metropolit poikkeavat kuitenkin toisistaan palvelualojen työvoimaosuuksien suhteen. Lontoossa, Brysselissä, Amsterdamissa ja Haagissa palvelusektorilla käy työssä noin 90 prosenttia työllisestä työvoimasta. Kööpenhaminassa, Oslossa, Berliinissä, Tukholmassa ja Hampurissa osuus on 85–87 prosenttia. Helsingissä se on noin 81 prosenttia eli hieman enemmän kuin metropolien keskiarvo. Riiassa osuus on 79 prosenttia sekä Varsovassa ja Vilnassa 72–73 prosenttia.
Palveluala koostuu rahoitussektorista, liike-elämän palveluista, kuljetuksesta, tukku- ja vähittäiskaupasta sekä majoitus- ja ravitsemuspalveluista. Muut elinkeinoelämän toimialat ovat rakennustoiminta, teollisuus, energia ja maatalous. Teollisuuden osuus kaupungin työvoimasta on ollut laskeva pitkän ajan tarkastelussa ja nykyisin 19 prosenttiametropolien työllisestä työvoimasta saa toimeentulonsa teollisuudesta, rakentamisesta tai maataloussektorilta. Valenciassa, Bolognassa, Wroclawissa ja Krakovassa osuus on yli 30 prosenttia.
Eurooppalaiset kaupungit eroavat huomattavasti koon, kaupunkirakenteen ja taloutensa osalta. Tässä yhteydessä metropolit käsitetään toiminnallisiksi, kaupungistuneiksi alueiksi. Helsinki sisältää alueena koko Helsingin seudun.
Vertailutiedot ovat peräisin julkaisusta European Metropolises Recession and Recovery (City of Urban Facts, Statistics 2011:19), jossa lähteenä on käytetty Cambridge Econometrics Ltd ja Kaupunkitutkimus TA Oy:n aineistoja.
Lähde: Tietokeskus http://www.hel.fi/hki/Tieke/fi/Etusivu
http://www.hel.fi/hki/Tieke/fi/Julkaisut/Tilastot/Seudun+suunnat
